#siksiAMK

En tiennyt haluavani olla #ylpeästiAMK kun hain opiskelemaan kulttuurituottajaksi, mutta nyt kun omaan vahvan ammatti-identiteetin ja olen ylpeä koulutustaustastani, haluan menestyä AMK-tutkinnolla, sen sijaan että hakeutuisin yliopistoon saadakseni yhteiskunnallisen arvostuksen omalle koulutukselleni. 

Hain opiskelemaan kulttuurituotantoa Metropoliaan kevään 2017 yhteishaussa. Osana hakua meidän piti tehdä ennakkotehtävänä video-CV, jossa kerroin taustastani nuorisovaltuutettuna, muusikkona ja järjestötoimijana. Punaisena lankana oli se, että halusin tehdä jotain luovaa ja toteuttaa itseäni, hankkimalla kuitenkin itselleni ammatin joka on vakaampi kuin esiintyjän ura. 

Tiesin että haluan opiskella kulttuurialaa, mutta tuottaminen oli vain mukava lisämauste joka hakiessa kiinnosti. Opintojen edetessä tajusin, että tuottaja oli identiteetti jota en ollut osata nimetä, mutta jossa pääsin toteuttamaan omia vahvuuksiani.

Toisen asteen opinnoissani Vaskivuoren lukiossa moni tähtäsi muusikon, tuottajan tai näyttelijän ammattiin. Monia näistä ammateista voi opiskella ammattikorkeakoulussa, mutta ammattikorkeakoulua jatko-opintomahdollisuutena ei silti korostettu opinto-ohjauksessa. Lukiosta valmistuttuani lähdin aupairiksi, työskentelin lähiliikennekonduktöörinä ja hain hetken mielijohteesta opiskelemaan Metropoliaan. 

Olin jo toisella asteella ollut opiskelija-aktiivi, joten oli vain loogista hakeutua mukaan opiskelijakunnan toimintaan myös opintojen alkaessa. Neljän vuoden korkeakouluopintojeni aikana olen ehtinyt toimimaan opiskelijakunnan hallituksessa, edustajistossa ja sen puheenjohtajana sekä viimeisimpänä edustamaan kaikkia Metropolian opiskelijoita Metropolia ammattikorkeakoulun osakeyhtiön hallituksessa. 

Läpi opintojeni olen toitottanut olevani #ylpeästiAMK, muistuttanut Twitterissä ihmisiä siitä että korkeakoulu-termi sisältää myös ammattikorkeakoulut vaikka se usein unohtuu, mutta tärkeimpänä olen päässyt harjoittelujen ja työtehtävien kautta jakamaan ihmisille tietoa ammattikorkeakoulutuksesta. 

Ammattikorkeakoulujen historia Suomessa alkaa 1960-luvulta, kun taas yliopistojen historia 1640-luvulta. Yliopistojen historia Euroopassa alkaa kuitenkin jo 1100-luvulta, joten ei ole ihmekään että yliopistokoulutuksella on niin suuri valta nykyisessä yhteiskunnassamme. Onhan jopa termi akateeminen vartti rantautunut Euroopan yliopistojen tavasta aloittaa luennot varttia yli tasan aina työelämään saakka, myös niille aloilla joissa yliopistokoulutus ei ole normi. 

Pieniä muutoksia, jotka lisäisivät ammattikorkeakoulutuksen tunnettuutta ja arvostusta, olisivat esimerkiksi YAMK-tutkinnon nimikkeen muuttaminen maisteri (AMK) -muotoon, toisi tunnettuutta YAMK-koulutuksen tuomalle osaamiselle. Oma haaveeni olisi, että AMK-koulutuksessa akateeminen koulutuspolku olisi jokaiselle yhtä selvä kuin se on yliopistopuolella: AMK, YAMK, tohtori. Tällä hetkellä tohtoriopintoihin AMK-pohjalta hakeutuminen on paljon haastavampaa kuin maisteripohjalta, sillä AMK-pohjaisten tohtorien määrä on edelleen äärimmäisen pieni.

En tiennyt haluavani olla #ylpeästiAMK kun hain opiskelemaan kulttuurituottajaksi, mutta nyt kun omaan vahvan ammatti-identiteetin ja olen ylpeä koulutustaustastani, haluan menestyä AMK-tutkinnolla, sen sijaan että hakeutuisin yliopistoon saadakseni yhteiskunnallisen arvostuksen omalle koulutukselleni. 

Kuva: Pekko Korvuo
Muokkaus: Hanna Kivimäki

Jätä kommentti