Lähdin mukaan Eurooppa-liikkeeseen lukion jälkeen. Lukiossa olin tehnyt Suomen lukiolaisten liitossa kansainvälistä vaikuttamista. Olin siinä elementissäni. Globaalissa ympäristössä vaikuttaminen ja kommunkointi muiden ihmisten kanssa on kiinnostavaa, sillä se on haastavampaa kuin Suomessa ja suomeksi järjestötyön tekeminen.
Haluan vaikuttaa siihen, miten nuorille viestitään asioista. Omien opintojenikin takia ajattelen kaikki asiat viestinnän kautta. Uskon, että monet asiat voisivat olla paremmin, jos niistä viestittäisiin paremmin. Moni nuori esimerkiksi kokee, ettei EU:sta ole tarpeeksi tietoa. Oikeasti tietoa on saatavilla paljon, mutta se ei ole nuorten kannalta oikeassa muodossa. Se on tosi tärkeää, miten järjestöt, virastot ja valtiolliset toimijat puhuvat nuorille. Selkeä ja hyvä viestintä on osa demokratiakasvatusta.
Suomi on nuorten vaikuttamisen mekka. Voi jo melkein sanoa, että meillä on kyse valinnanvaikeudesta, mitä tulee vaikuttamiseen. Kaikesta kysytään ihmisten mielipidettä. Periaatteessa kuka tahansa voi vaikuttaa esimerkiksi kaavoitukseen. Mahdollisuuksia on uskomattoman paljon. Ongelma on kuitenkin se, ettei vaikuttamiseen oikein kannusteta missään. Sekin, kannustaako opettaja nuorta lähtemään mukaan oppilaskunnan toimintaan, voi olla tosi ratkaisevaa. Vaikka esimerkiksi peruskoulutasolla oppilaskuntatoiminta voi olla puuhastelua, on tärkeää muistaa, että kaikki alkaa pienestä. Kansalaisvaikuttaminen voi alkaa diskosta!
Mun mielestä esimerkiksi Allianssi tekee todella tärkeää työtä siinä, että se auttaa nuoria määrittämään heille tärkeitä poliittisia teemoja. Konkretia on paras tapa avata asioita: kun äänestät, tuot samalla nuorten äänen esille. Kun äänestät tätä, se tarkoittaa tällaisia ja tällaisia päätöksiä. Nuorille pitää näyttää, miten päätökset vaikuttavat heidän arkielämäänsä.
Näkisin tärkeimpänä keinona nuorten vaikutusmahdollisuuksien parantamiseksi demokratiakasvatuksen. Koulussa yhteiskuntaoppi keskittyy rakenteisiin eikä tekoihin. Kun koulussa puhutaan EU:sta, painopiste on EU:ssa rakenteena eikä siinä, millaisia mahdollisuuksia EU tarjoaa. Puhutaan instituutioista, jotka tuntuvat olevan todella kaukana. Euroopan parlamentilla on todella hyvä tiedotussivusto What Europe does for me. Sitä kannattaisi käyttää opetuksessa!
Demokratia merkitsee mulle vapautta. Se on mun oman päätöksen varassa, osallistunko mä vai en. Demokratiassa kukaan ei voi pakottaa sua tekemään mitään, mitä et tahdo. Demokratia on myös sitä, että voi jättää äänestämättä. Demokratia on mahdollisuus olla mitä vain. On paljon valtioita, joissa ei toimivia demokratiarakenteita ole ollenkaan. Joskus tuntuu, että demokratiaa pidetään niin itsestäänselvyytenä, että sitä vähän jopa laiminlyödään. Kun tottuu siihen, että kaikki järjestyy ja menee hyvin, ei tajua, että asiat voivat myös muuttua huonompaan suuntaan.”
Teksti: Anna Takala. Teksti julkaistu alunperin Opetushallituksen sivuilla.
On tosi tärkeää, miten järjestöt, virastot ja valtiolliset toimijat puhuvat nuorille. Selkeä ja hyvä viestintä on osa demokratiakasvatusta.
Kuka
Hanna Kivimäki
•22-vuotias
•Asuu Helsingissä
•Opiskelee kulttuurituotantoa Metropolia ammattikorkeakoulussa
•Eurooppanuorten liittohallituksen jäsen
Perinteinen Euroopan nuorisoviikko nostaa jälleen näkyviin nuorten asioita kaikkialla Euroopassa 29.4.─5.5.2019. Teemana on tänä vuonna ”Demokratia ja minä” ja tarkastelun kohteena ovat yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinot. Viikon mittaan järjestetään satoja tapahtumia eri puolilla Eurooppaa. Viikon päätapahtuma kokoaa Brysseliin 800 nuorta ja nuorten parissa toimivaa. Suomessa järjestetään useita paikallisia tapahtumia, joista kymmenen yhteistyössä Opetushallituksen kanssa.