Kovin moni mun nykyisestä tuttavapiiristä ja verkostosta ei tätä tiedä, mutta nuorten velkaantuminen ja pikavippikierre on koskettanut mua henkilökohtaisesti. 18-vuotiaana kävi niin ikävästi, että vuokra-asunnon takuuvuokra jäi saamatta takaisin kämppissotkujen takia. Kämppis oli jättänyt vuokrat maksamatta ja tilanne tuli täysin yllätyksenä poismuuton hetkellä. Olin varautunut maksamaan kaikki osamaksut ja muut pienet velat pois tällä takuuvuokralla ja yhtäkkiä tonnin puuttuminen vei pohjan koko omalta taloudelta. Tiedättehän, 100e Zalando-tilaus osamaksulla ja 24kk maksusopimus uuteen puhelimeen. Lähes jokaisella meistä on jonkinlaisia osamaksuja. Valitettavan usean kohdalla osamaksujen ja korkojen kasaantuminen johtaa talouden heikkenemiseen.
Olin juuri lähdössä aupairiksi Saksaan, pestiin jonka kuukausipalkkiosta ei todellakaan mitään osamaksuja makseltu. Visan luottoraja napsahti täyteen, eräpäivät paukkuivat ja muutto kohti Saksaa koitti. En tiennyt miten aion maksaa laskut tulevina kuukausina. Elämä muuttui vielä lisää ja palasinkin vastoin suunniteltua takaisin Saksasta jo muutaman kuukauden jälkeen. Enää velkoja ei voinut paeta.
Olin ylioppilas, ilman tuloja, ilman asuntoa, ilman säästöjä ja ainoa omaisuuteni oli tuhansien eurojen velkataakka. Nykyisessä elämäntilanteessa kohtuullinen summa, mutta silloin ylitsepääsemättömän suuri. Muistutuksia sateli, maksuhäiriömerkinnän väistämätön ajankohta lähestyi uhkaavasti. Rahattomana ja työttömänä olin onnekas sillä sain asua ystävieni luona, kunnes satuin löytämään sekä kämppikset, että asunnon jossa oli vain nimellinen takuuvuokra. (Kiitos Sato ja 250e takuuvuokra).
Ei töitä, vuokra ja tuhansien velat maksettavana. Tilanne vaikutti epätoivoiselta. Otin pikavipin jolla sain 1kk lyhennykset maksettua. En ollut kuullutkaan velkaneuvonnasta tai velkajärjestelystä enkä tiennyt mistä hakea apua. En kehdannut puhua asiasta muille kuin läheisille ystäville.
Kuukausien työnhaku tuotti tulosta ja symbolinen lottovoitto osui kohdalleni kun sain vakituisen, kuukausipalkkaisen työn lähiliikennekonduktöörinä. Ensimmäisen palkkalaskelman saatuani nostin isomman pikavipin ja yhdistelin kaikki lainat, neuvoteltuani pankeilta ja Klarnoilta aina vain lisää maksuaikaa ja pienempiä maksueriä. Pikavippi lainojen yhdistelyyn ei ollut fiksuin vaihtoehto, mutta ainoa jonka keksin. Häpeä suuresta velkataakasta ja omasta kyvyttömyydestäni varautua taloudellisiin yllätyksiin johti siihen että töin niin paljon ylitöitä kuin vain tarjolla oli. Nukuin töissä ja elämä pyöri työvuorojen ja lepoaikojen ympärillä, vain jotta sain pikavippiä maksettua takaisin. Työ palkitsi ja sain pikavipin maksettua pois, pääsin kouluun ja kaikki meni kuin Strömsössä. Vaikka selvisin velkakierteestä ilman apua, se ei tarkoita että se olisi missään nimessä ideaali tai kannatettava tilanne, enkä toivo kenenkään joutuvan käymään samaa läpi.
Toivominen ei kuitenkaan muuta nykytilannetta, vaan teot. Siksi Demarinuorten aloite SDP:n puoluekokoukselle velkaantuneiden nuorten aseman parantamisesta on tärkeä. Siksi, että velkakierre voi alkaa yhdestä kytkystä tai yllätyskulusta. Velkaantuminen lisää syrjäytymisvaaraa ja siksi tukea täytyy tarjota aikaisessa vaiheessa.
Puoluehallituksen päätösesitys kuuluu seuraavasti:
Puoluekokous pitää erittäin tärkeänä löytää keinoja erityisesti nuorten ylivelkaantumisen ehkäisemiseen ja ylivelkaantumisesta aiheutuvien ongelmien helpottamiseen. Nykyinen velkajärjestelylainsäädäntö ei toimi kaikilta osin ja puoluekokous kannattaa sen selvittämistä, miten nuorten asemaa voidaan parantaa.
Toivon että puoluekokous hyväksyy aloitteen ja SDP ottaa johtoaseman nuorten velkaantumisen ehkäisemisen vastaisessa työssä, joka on merkittävä tulevaisuusteko. Jokainen teko nuorten vakaan tulevaisuuden eteen on teko kestävän ja kilpailukykyisen Suomen eteen.